17.7. su, Rostock, 0 km
Vaikka edellisenä päivänä oli päättänyt että pyöräily loppuu siihen, päivän aikana kypsyi ajatus että vielä voisi koittaa. Tuli käytyä Klaran ja hänen kavereidensa kanssa piknikillä 10 km päässä majapaikasta pyörillä (tai no, takasin tultiin pyörillä jolla matkalla harhaan ajattuani tein matkaa varmaan 15 km) ja jonka seurauksena jalassa ei tuntunut mitään. Siispä ajattelin että vielä jos koittaisi. Katselin kuitenkin reittiä niin että siinä pääsisi tarvittaessa junaan jos rupee tuntumaan. Pitäisi onnistua ihan ookoo. Joka tapauksessa kun täältä Warnemündesta on Rostockin keskustaan 10 km, niin samalla voi koittaa kuinka pitkälle pääsee. Tosin, etappi on ehkä turhan pitkä, Grossensee kun on noin 150 km päässä. Mutta lähdetään koittaa.
Opiskelijoiden asuntolassa on ollut hauska hengata. Eilen muutamat heebot tarjoilivat oluen ja juteltiin laivatouhuista, pyöräilystä, työntekemisestä sun muusta. Asuntola varsinaisesti kun on laivainsinööreille, joilla on sellainen setti että ollaan aina 2 kk merillä, ja sitten 2 kk maissa vapaana, niin että palkka juoksee kokoajan. Alotuspalkka oli 2600e, ja merillä kun rahaa ei mene yhtään, pitivät kaikki opiskelijat työtä varsin hyvänä, vapaa-ajan paljuuden takia. Se kuitenkin että sen kaksi kuukautta olisi täysin sidottu laivalla ei kyl itelle sopisi. Tai no, tolla meiningillä pystyis esimerkiksi tekee vuorottain fyysistä, "oikeata" työtä, ja vuorottain koodailuja. Vois olla aika jännä rytmi.
Ilmottelin kaikilla cs-kontakteille että matka on peruttu, muutamalle pienellä varauksella. Jos pystynkin jatkamaan, saa nähdä onnaako heiltä enää majapaikan saanti. No, askel kerrallaan. Toivotaan ettei tätä hirveästi kadu. Jos jalka vähääkään kipeytyy, niin lopetan kyllä heti. On tässä ihan kivasti kuitenkin kilometrejä nielty, ja saksa tuntuu aika tylsältä paikalta ajaa tsygällä vaikka tiet onkin loistokunnossa.
No comments:
Post a Comment